Varautuminen häiriö- ja kriisitilanteisiin on kaikkien yhteinen asia

Äänekoskella on ajantasaiset suunnitelmat erilaisiin tilanteisiin

Äänekosken kaupungilla ja sen tytäryhtiöillä, pelastuslaitoksella, hyvinvointialueella ja muilla viranomaisilla on omat ja yhteiset varautumisen suunnitelmat. Äänekoskella harjoitellaan yhdessä verrattain usein erilaisia skenaarioita ja kriisitilanteita varten jo senkin vuoksi, että meillä on paljon teollisuutta ja tehtaita myös aivan kaupungin keskustassa.

– Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen on tärkeää, ja siitä kysytään meiltä paljon. Varautuminen on kuntaorganisaatiossa arkipäivää. Äänekosken kaupunki harjoittelee ollakseen entistä valmiimpi kohtamaan mahdollisia uhkia ja meillä on ajantasaiset suunnitelmat eri skenaarioiden varalle. Valmiusharjoituksissa testataan valmiuttamme toimia erilaisissa tilanteissa ja yhteistyön toimivuutta eri viranomaisten kesken. Harjoitellessa tulemme toisillemme tutuksi ja myös varautumissuunnitelmat kehittyvät ja päivittyvät, kaupunginjohtaja Matti Tuononen kertoo.

– Keski-Suomessa tehdään varautumisessa erittäin tiivistä maakunnallista yhteistyötä eri organisaatioiden, kuten muiden kuntien, pelastuslaitoksen, hätäkeskuslaitoksen, poliisin, hyvinvointialueen, aluehallintoviraston, Puolustusvoimien ja ELY-keskuksen kesken. Äänekoski on osaava ja aktiivinen toimija näissä yhteistyökuvioissa. Kriisitilanteessa on myös helpompi toimia, kun eri toimijat tuntevat toisensa hyvin jo ennestään, Tuononen kertoo.

Kuntien ja muiden organisaatioiden varautumissuunnitelmat eivät ole julkisia asiakirjoja, eikä niitä käsitellä julkisesti päätöksenteossa, eikä esimerkiksi harjoitteluista yleensä tiedoteta.

Valmiustyön tavoitteena on olla valmis mahdollisten kriisien ja uhkien sattuessa. Häiriötilanteessa jokaisen toimijan rooli on tärkeä, viranomaisyhteistyön pitää toimia ja toimijoiden välinen marssijärjestys tulee olla selvä. Väestönsuojelun suunnittelu on olennainen osa poikkeusoloihin varautumista.

Kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa tilannetta johtaa asiasta vastaava viranomainen, joka on useimmiten pelastuslaitos tai poliisi. Kunnan tehtävänä kriisitilanteessa on jatkaa omaa palvelutuotantoaan ja tukea muiden viranomaisten työtä ja huolehtia asukkaistaan. Kriisitilanteissa kunta tarjoaa tilojaan ja muuta kalustoaan ja osaamistaan tilannetta johtavan viranomaisen ja muiden toimijoiden käyttöön.

Väestönsiirrot ovat mahdollisia poikkeusoloissa, jotka astuvat voimaan valtioneuvoston päätöksellä. Sisäministeriö huolehtii väestön siirtämisen yleisjohdosta ja alueellisesti väestönsiirtoa johtaa alueellinen pelastustoimi. Tällöin kuntien keskeisiä tehtäviä on huoltaa ja majoittaa evakuoitua väestöä. Viranomaiset vastaavat kuljetuksista ja liikenteestä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Miltä yleinen vaaranmerkki kuulostaa ja mitä silloin tulee tehdä?

Turvallisuus on tärkeää myös teollisuuden isoilla toimijoilla, joilla on omat varautumissuunnitelmansa ja harjoituksia tehdään usein myös yhdessä kuntien ja muiden organisaatioiden kanssa. Äänekosken tehdasalueen toimijoiden ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen julkinen turvallisuustiedote suuronnettomuuden varalta jaetaan Äänekosken seudun asukkaille, ja siihen kannattaa tutustua. Siinä kerrotaan, millaisia suuronnettomuusriskejä kotiseudullamme on, miten asukkaita varoitetaan eri tilanteissa, miten toimia suuronnettomuustilanteessa, milloin ja mistä saat lisätietoja.

Tiedotteessa myös kuvaillaan, miltä väestöhälyttimien yleinen vaaranmerkki kuulostaa, kun asukkaiden tulee mahdollisuuksien mukaan suojautua sisälle. Onnettomuudesta tiedotetaan yhden minuutin pituisella nousevalla ja laskevalla äänimerkillä, jota tositilanteessa toistetaan useaan kertaan. Suojaudu mahdollisuuksien mukaan sisälle, sulje ovet ja ikkunat ja pysäytä ilmastointi.

Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina vaaratiedote, joka luetaan kaikilla radiokanavilla ja näytetään YLE:n, MTV3:n ja Nelosen teksti-TV:n sivulla 112 sekä televisio-ohjelmissa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä.

Oma varautuminen vaikuttaa siihen, miten hyvin pärjäämme

Sisäministeriö julkaisi viime vuonna koko väestölle suunnatun Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaan, johon on koottu laajasti ohjeita erilaisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta ja niiden aikana toimimisesta. Jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu, jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin pärjäämme. Jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu, arki voi muuttua paljon.

Tärkeänä osana kaikkea varautumista on kansalaisten oma varautuminen. Kotitalouksien omatoiminen varautuminen on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin.

– Jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin pärjäämme erilaisissa tilanteissa. Kunnat ja muut viranomaiset hoitavat tilannetta, auttavat eniten apua tarvitsevia ja ylläpitävät niin normaalia arkea kuin mahdollista. Viranomaiset eivät kuitenkaan voi tehdä kaikkea yksin. Siksi kaikkien omaa varautumista tarvitaan. Varautuminen ei ole pelottelua, eikä se tee kuitenkaan uhista todennäköisempiä. Varautuminen ei tarkoita sitä, että uskoisi jotakin pahaa varmasti tapahtuvan, Matti Tuononen toteaa.

Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin. Varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi pitkät sähkö- ja vesikatkot, pitkät häiriöt internetin tai pankkipalveluiden toiminnassa, luonnonilmiöt, kuten myrsky tai maastopalo tai pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti.

Myös erilainen hybridivaikuttaminen ja väärän tiedon jakaminen ovat tänä päivänä mahdollisia. Hybridivaikuttamisen tavoite on vaikuttaa haittaavasti esimerkiksi valtion johdon päätöksentekoon ja yhteiskunnan toimintakykyyn. Jos vaikuttaminen onnistuu, se voi näkyä ihmisten elämässä esimerkiksi luottamuksen heikkenemisenä, vastakkainasettelun lisääntymisenä, pelkojen lisääntymisenä ja epätietoisuutena siitä, millainen on esimerkiksi kriisin tai muun uhan todennäköisyys.

Varaa kolmen päivän kotivara

Kotitalouksien varautuminen on tietoa, taitoa ja tarvikkeita. Jokaisen tulisi varautua erilaisiin tilanteisiin ja 72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen varautumissuositus kotitalouksille. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämällä sivustolla 72tuntia.fi löytyy kattavasti tietoa siitä, kuinka jokaisen kotitalouden olisi hyvä olla kolmen vuorokauden kotivara mahdollisten häiriötilanteiden varalle. Sivustolla voi myös testata kotitaloutensa nykyinen valmius kohtaamaan häiriötilanne.

Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.

On hyvä huomata, että häiriötilanteessa viranomaisten järjestämä apu ei ole tarjolla välittömästi häiriön alkaessa. Avustustoimet käynnistyvät tuntien ja päivien kuluessa, johon saakka kansalaisten olisi hyvä pärjätä omilla varastoillaan.

Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa. Luotettavia tiedonlähteitä ovat mm. tunnetut sanomalehdet ja tv-yhtiöt, kuntien viestintäkanavat sekä sähkö- ja vesiyhtiöiden viestintäkanavat. Laaja-alaisessa häiriössä tarpeellisia tietoja voi saada myös muiden kuin oman kunnan tai oman sähkö- ja vesiyhtiön kautta.

Tilaa ennalta omalta sähköyhtiöltäsi ja vesiyhtiöltä mahdolliset häiriötiedotteet puhelimeesi. Puhelimeen kannattaa ladata myös 112-sovellus, josta saat apua oikeaan paikkaan hätä- ja ongelmatilanteissa. Sovelluksesta löydät myös päivystysnumeroita kiireettömään avuntarpeeseen ja lisäksi saat vaara- ja viranomaistiedotteet suoraan puhelimeesi.

Kotivaraan kuuluu myös puhtaat ja kannelliset vesiastiat, helposti valmistettavaa ja kaikille perheenjäsenille ja lemmikeille sopivaa ruokaa. Lisäksi kotona olisi hyvä olla paristoilla toimiva radio ja taskulamppu, paristoja, varavirtalähde esimerkiksi puhelimen lataamista varten, retkikeitin, tulitikut, käteistä rahaa, välttämättömät lääkkeet, joditabletteja, hygienia- ja ensiaputarvikkeet, käsisammutin tai sammutuspeite.

Taloyhtiöiden väestönsuojatilat tulee olla 72 tunnissa käyttökunnossa. Väestönsuojien ylläpidosta ja kunnostuksesta vastaa rakennuksen omistaja. Väestönsuojaa tulee jokaisen ottaa mukaan vettä, ruokaa ja muuta tarvittavaa omasta kotivarasta.

Lisätietoja:

Kaupunginjohtaja Matti Tuononen, 040 572 3239, matti.tuononen@aanekoski.fi

Hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, 040 823 7921, aleksi.heikkila@aanekoski.fi

Sisäministeriö opas: https://www.suomi.fi/oppaat/varautuminen

Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen muistilista: https://www.suomi.fi/oppaat/varautuminen/muistilista

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Huoltovarmuuskeskuksen sivusto: https://72tuntia.fi/

Äänekosken tehdasalueen toimijoiden ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen julkinen turvallisuustiedote: https://www.aanekoski.fi/asuminen-ja-ymparisto/asumisen-palvelut/tehdasintegraatin-turvallisuustiedote/MetsaFibre_Julkinen_turvallisuustiedote_2024_lowres.pdf