TE-uudistus tuo työvoimapalvelut kuntiin vuoden vaihteessa 

Asiakkaille pyritään turvaamaan mahdollisimman sujuvat siirtymävaiheen palvelut

Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. TE-toimistot lakkautetaan. Uudistuksen myötä Suomeen muodostuu 45 kuntien muodostamaa työllisyysaluetta, jotka vastaavat hallinnollisesti palveluiden järjestämisestä.

Hankasalmi, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski ovat perustaneet kuntien yhteisen Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen, jonka vastuukuntana on Äänekosken kaupunki.

Uudistus on historiallisen laaja, koko kuntakenttää koskeva uudistus, joka on vaatinut kunnissa monialaista varautumista sekä valmistautumista.

Näin mittavaan uudistukseen liittyy siirtymävaiheessa myös palvelujen sujuvaa jatkuvuutta hetkellisesti uhkaavia haasteita. Alkumetreillä erilaiset häiriöt, käyttökatkokset ja viivästykset palvelussa ovat mahdollisia.

Asiakkaat ovat kuitenkin tämän uudistuksen keskiössä ja kunnat pyrkivät ehkäisemään ja minimoimaan asiakkaille aiheutuvia haittoja huolellisella varautumisella.

Nyt jo tiedetään, että Työmarkkinatori.fi -sivustolla (jossa on mm. työnhakijoiden ja työnantajien sähköiset asiointikanavat) on käyttökatko ajalla 30.12.2024 - 2.1.2025 klo 8. Mahdolliset vuodenvaihteen asiat kannattaakin hoitaa hyvissä ajoin. Jos olet jo TE-palvelujen asiakas, sinun ei tarvitse tehdä mitään erityistä, vaikka palveluntarjoaja vaihtuu vuoden vaihteessa. Tiedotamme mahdollisista muutoksista työllisyysalueen ja kuntien verkkosivuilla ja otamme yhteyttä tarvittaessa myös henkilökohtaisesti.  

Mikäli asiakkaiden tietojen siirtymisessä valtiolta kunnille tai tietojärjestelmien käyttöönotossa ilmenee ongelmia, voi tämä näkyä asiakkaille esim. maksatusten viivästymisenä tai asiakaspalvelun ruuhkautumisena.

Asiakkaille aiheutuvia haittoja pyritään kaikin tavoin ehkäisemään ja minimoimaan.

TE-uudistus on mittava digi- ja henkilöstöuudistus

TE-palvelujen siirtyminen kuntiin tarkoittaa siirtymistä valtion keskitetystä järjestelmästä hajautettuun kuntapohjaiseen palvelujärjestelmään. Vaikka TE-toimistot lakkautetaan, ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus eli KEHA-keskus hallinnoi jatkossakin työnhakijoiden ja työnantajien oma-asiointikanavia, Työmarkkinatoria sekä keskitettyä asiakastietojärjestelmää.

Kunnat käyttävät keskitetyn asiakastietojärjestelmän lisäksi omia järjestelmiään esimerkiksi avustusten maksamisessa ja muutostenhaussa. Valmistelun aikana kuntien on pitänyt rakentaa uusia rajapintoja ja varmistua yhteensopivuudesta tiedonhallinnan, arkistoinnin, käyttäjähallinnan sekä asiakkuuksien siirron onnistumiseksi niin kunnan sisällä kuin kuntien ja työllisyysalueiden että kuntien ja valtion välillä. TE-uudistus on siten myös mittava digiuudistus.

Käytännössä siirtyminen uuteen malliin niin tietojärjestelmien, asiakassiirtojen kuin käyttöoikeuksienkin osalta tapahtuu yhden yön aikana.

Mikäli asiakkaiden tietojen siirtymisessä valtiolta kunnille tai tietojärjestelmien käyttöönotossa ilmenee ongelmia, voi tämä näkyä asiakkaille esim. maksatusten viivästymisenä tai asiakaspalvelun ruuhkautumisena.

Uudistuksen myötä kuntiin siirtyy liikkeenluovutuksella reilut 4400 työllisyyden edistämisen asiantuntijaa TE-toimistoista. Kunnilla ei kuitenkaan ole toimivaltaa käydä siirtyvän henkilöstön osalta muutosneuvotteluja kuin vasta uudistuksen toteutumisen jälkeen eli 1.1.2025.

Yhteistoimintaneuvotteluiden käyminen vie aikaa, mikä tarkoittaa, että henkilöstö ei pääse aloittamaan työssään täydellä teholla heti vuoden alussa. Tämä voi näkyä esimerkiksi asiakaspalveluaikojen saamisessa, lausuntojen laatimisessa ja viivästymisenä maksatuksissa.

Kunnissa vahva tahtotila turvata asiakkaille sujuva siirtymä

Henkilö- ja yritysasiakkaat ovat TE-uudistuksen keskiössä ja kunnat pyrkivät ehkäisemään ja minimoimaan asiakkaille aiheutuvia haittoja huolellisella varautumisella.

Kunnat eivät lähde rakentamaan uutta palvelua tyhjästä, vaan esimerkiksi ennen vuoden vaihdetta syntyneet palvelu- ja maksatusvelat siirtyvät kuntiin sellaisenaan. Kunnille siirtyy KEHA:n arvion mukaan esimerkiksi noin 46 000 myöhässä olevaa harkinnanvaraista kulukorvausta, joista esimerkkinä ukrainalaisten korvaukset.

Lisäksi rahoitus lakisääteisiin tehtäviin on siirtymässä kuntiin alimitoitettuna, ja valtiolta siirtyvä palveluvelka tuo lisähaastetta kunnille.

Valtio korvaa kunnille maksatukseen liittyvät kulukorvaukset, mutta henkilöresursseja ei korvata. Jonojen purkaminen syö jo ennestään vähäisiä resursseja.

On selvää, ettei yhdessä yössä pystytä tilannetta nollaamaan tai käynnistämään toimintaa täydellä teholla, mutta kunnat ovat valmiita tarttumaan haasteeseen ja tekevät parhaansa. Kunnissa on vahva tahtotila saada palvelujen mukana siirtyvät jonot purettua.

Asiakkaille aiheutuvia haittoja pyritään kaikin tavoin ehkäisemään ja minimoimaan.

Kuntien tavoitteena on turvata asiakkaille mahdollisimman sujuvat palvelut siirtymävaiheessa. Pidemmällä aikavälillä kuntien tavoitteena on kehittää palveluita entistä vaikuttavimmaksi toteuttamalla paikallisiin tarpeisiin sopivia ja yksilöllisesti räätälöityjä palveluja.

Kunnissa ja työllisyysalueilla on käytössään erilaisia toimintamalleja vuodenvaihteen siirtymävaiheeseen. Kunnat tiedottavat tarkemmin mahdollisista häiriöstä ja niiden vaikutuksista omissa kanavissaan.

Mikä TE-uudistus?

  • Julkiset työvoimapalvelut siirtyvät valtion TE-toimistoilta kuntien vastuulle 1.1.2025. Suomeen syntyy 45 kuntien muodostamaa työllisyysaluetta.
  • Suurin osa alueista järjestää palvelunsa vastuukuntamallilla, neljä kuntaa järjestää palvelunsa itse ja kaksi aluetta kuntayhtymämallilla.
  • TE-toimistojen konsepti ei sellaisenaan siirry kuntiin, vaan uudistus on kunnille mahdollisuus tehdä asiat uudella tavalla.
  • TE-toimistojen sijaan sekä henkilö- että yritysasiakkaat ottavat jatkossa yhteyttä omaan kotikuntaansa. Jatkossa saman järjestäjän vastuulla ovat esimerkiksi kunnan koulutuspalvelujen, elinkeinopalvelujen ja yhdyskuntarakentamisen lisäksi myös työvoimapalvelut.
  • Uudistus tuo palvelut lähemmäs asiakkaita. Kunnat tuntevat asukkaansa ja elinkeinoelämänsä parhaiten, mikä mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin sopivien ja yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen toteuttamisen.
  • Kyse ei ole vain työllisyyden edistämisestä. Kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen.

Lisätietoja:

Työllisyysaluejohtaja Tiina Mäenpää, 040 159 2610, tiina.maenpaa@aanekoski.fi

Lue lisää Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen valmistelusta täältä

Uutinen julkaistu , muokattu 27.11.2024 klo 14:58

Uutiset

  • Kaikki
  • Asuminen ja ympäristö
  • Hallinto ja päätökset
  • Hyvinvointi ja tuki
  • Ikääntyneet
  • Kasvatus ja koulutus
  • Kulttuuri ja liikunta
  • Lapsiperheet
  • Nuoret
  • Työ ja yrittäminen
  • Uudet asukkaat

Terveisiä päättäjille -tapaamisessa lapsilla oli mahdollisuus kysyä ja vaikuttaa

Viime viikolla vietetyn valtakunnallisen Lapsen oikeuksien viikon Oikeus oppimiseen -teema herätteli myös Äänekoskella aikuisia ja lapsia pohtimaan oppimisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia sekä nauttimaan oppimisen ilosta. Äänekoskella aiheen äärelle asetuttiin ainakin Koulunmäen yhtenäiskoululla, jossa Terveisiä päättäjille -tapaamisessa yhdistyi Lapsen oikeuksien viikon sekä samaan aikaan vietetyn Hyvinvointiviikon tärkeimmät tavoitteet: Osallisuus, mahdollisuus vaikuttaa sekä yhdessä tekemisen riemu.

Suolahden uimahallin peruskorjaus on merkittävä investointi Äänekosken liikuntapaikkoihin

Äänekosken kaupunki remontoi Suolahden uimahallin. Uimahalli peruskorjataan, jotta siitä saadaan käyttövarma uimahalli seuraavaksi 30 vuodeksi. Investointi on merkittävä satsaus Äänekosken liikuntapaikkoihin ja se täydentää Suolahden liikuntakeskittymää, johon kuuluu jäähalli, liikuntahalli, kuntosali, frisbeegolfrata, skeittiramppi, tekonurmi, monitoimiareena ja välituntipiha. Peruskorjaus on panostus yhteen lasten ja nuorten sekä ikääntyvän väestön tärkeimmistä liikkumispaikoista. Suolahden uimahalli suljetaan remontin vuoksi 25.11.2024.

Äänekosken kaupungin vuoden 2025 talousarvioesitys valmistui 2,2 miljoonaa euroa alijäämäisenä

Valtionosuusjärjestelmä rokottaa Äänekoskea pahasti. Kaupunginjohtajan esitys ensi vuoden 2025 talousarviosta käsitellään kaupunginhallituksessa 25.11.2024. Talousarvioesitys on 2,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Aikaisempien vuosien kertyneet ylijäämät 7,6 miljoonaa euroa ja kuluvan vuoden ennakoitu ylijäämä 0,6 miljoonaa euroa huomioiden, Äänekosken kaupunki selviää tulevista vaikeista vuosista.

Pääministeri Petteri Orpo kuuli Äänekosken toiveita elinkeinoelämän rakennemuutoksessa: ”Samassa veneessä ollaan”

Pääministeri Petteri Orpo vieraili 18.11.2024 Äänekoskella ja tapasi Metsä Groupin ja Valtran tehtaiden ja henkilöstön edustajia sekä kaupungin johtoa elinkeinoelämän rajuun muutokseen ja yhtiöiden irtisanomisuutisiin liittyen. Mukana oli myös hallituspuolueen Keski-Suomen kansanedustajat Sinuhe Wallinheimo ja Ville Väyrynen. Valtio ottaa kaikki instrumentit käyttöön tilanteen auttamiseksi.

Kiitos asukasillasta! Äänekosken keskustasta halutaan tehdä yhdessä kauniimpi, viihtyisämpi ja houkuttelevampi

Kiitos kaikille keskustaajaman asukasillan 5.11.2025 osallistujille ja kiitos antoisasta keskustelusta! Mukana asukasillassa Painotalolla oli noin 50 asukasta ja mukana oli myös mm. luottamushenkilöitä, yrittäjiä, nuorisovaltuuston, asukasyhdistyksen ja yrittäjäjärjestön edustajia. Äänekosken keskustasta halutaan tehdä yhdessä kauniimpi, viihtyisämpi ja houkuttelevampi. Toiveissa on lisätä myös yhteisöllisyyttä ja kohtaamisia!

Äänekosken kaupunki otti käyttöön työsuhdepyöräedun - Sähköpyörä lisää liikuntaa arjessa ja säästää bensaa

Äänekosken kaupunki on ottanut tänä syksynä käyttöön työsuhdepyöräedun. Liikuntavahtimestari Raine Viander tarttui tilaisuuteen heti, kun se oli mahdollista. Viander kokeili aiemmin kaupungin lainattavaa sähköpyörää ja innostui sen myötä oman pyörän hankinnasta. Viander on ollut tyytyväinen sähköpyöräänsä ja liikunnan määrä arjessa on lisääntynyt. Samalla säästyy bensaa.

Äänekosken kaupunki tekee kaikkensa alueen elinkeinoelämän rajussa muutoksessa

Äänekosken synkät uutiset jatkuivat tänään 11.10.2024, kun Valtra ja ACGO kertoivat aloittavansa muutosneuvottelut, jotka koskevat teknologiateollisuuden toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin kuuluvia henkilöitä. Neuvottelut koskevat yhteensä 100 työtehtävää Suomessa. Suolahden tehtaalla vähennys koskee noin 60 toimihenkilötyöpaikkaa. Valtralla työskentelee Suolahden traktoritehtaalla kaikkiaan noin 1 300 henkilöä. Syynä muutosneuvotteluille on markkinoiden muutos ja yhtiön uudet toimintatavat. Olemme äärimmäisen huolissamme asukkaittemme työpaikoista ja tulevaisuudesta, jos irtisanomiset toteutuvat.

Wahlmanin talossa tehdään nyt työtä nuoria varten - ”Rakennamme tätä kaupunkia nuorille”

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa Wahlmanin talossa tehdään nyt työtä tulevaisuutta eli Äänekosken nuoria varten. Taloon muutti alkuviikosta kaupungin omaa henkilöstöä. Samassa paikassa tekevät töitä nyt etsivän ja liikkuvan nuorisotyön, nuorten työpajatoiminnan sekä kotoutumista edistävien palveluiden väkeä. Opetus- ja kasvatustoimi on todella kiitollinen uusista, upeista tiloista, joissa tehdään nyt työtä Äänekosken nuorten eteen.

Äänekosken kaupungin hakkuualueiden liito-oravatilanne on selvitetty keväällä: ELY:n mukaan alueella ei todettu olevan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa

Mediasta saatujen tietojen mukaan Keskisen Suomen liito-oravayhdistys ry on tehnyt rikosilmoituksen metsäyhtiön hakkuista Äänekoskella. Poliisi on käynnistänyt esitutkinnan ja selvittää, hakkasiko Stora Enso metsää liito-oravien pesimäalueelta. Hakkuualueen omistaa Äänekosken kaupunki. Äänekosken kaupunki teki kyseisellä Sikopuron alueella Suolahdessa useita maastotarkastuksia keväällä 2024 ennen hakkuita, eikä merkkejä liito-oravasta löytynyt. Keski-Suomen ELY-keskus teki hakkuiden jälkeen kesällä 2024 maastokatselmuksia ja niiden mukaan alueella ei todettu olevan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa, joten luonnonsuojelulakia ei rikottu.

Murskaustyö aiheuttaa melu- ja pölyhaittaa Suolahden keskustassa

Äänekosken kaupunki purkaa parhaillaan entistä Suolahden Asemakadun koulua. Syksyn aikana Asemakadun koululla tullaan murskaamaan betonia ja tiiltä, mikä aiheuttaa melu- ja pölyhaittaa sekä tärinää. Pyrimme vähentämään kaikessa toiminnassamme asukkaille ja ympäristölle aiheutuvaa haittaa. Säästämme luonnonvaroja hyödyntämällä myöhemmin infrarakentamisessa koulurakennuksen purettua ja murskattua betonia ja tiiltä.

Laaja-alainen johtaja Niina Rautanen tuli taloon

Filosofian maisteri Niina Rautanen, 34, aloitti elokuun alusta opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiän jäädessä eläkkeelle. Rautanen toimi ennen valintaansa hetken aikaa Koskelan toiminnanjohtajana ja rehtorina, ja sitä ennen mm. kahden kunnan yhteisen Wiitaunionin sivistystoimen toimialajohtajana. Rautanen on koulutukseltaan musiikkipedagogi ja musiikkitieteilijä. Hänellä on vankka kokemus erilaisista hallinnon töistä ja yliopisto-opinnoissaan hän on suuntautunut koulutusjohtamiseen.

Äänekosken kaupungin ja Kiinteistönhoidon yhteinen ponnistus on tuonut miljoonasäästöt

– Kuluvan valtuustokauden alussa Äänekosken luottamushenkilöt tekivät rohkean päätöksen, kun strateginen kumppanuus -toimintamalli otettiin käyttöön kaupungin ja Äänekosken Kiinteistönhoito Oy:n yhteistyössä. Kumppanuuden tavoitteena oli säästää miljoona euroa valtuustokauden aikana, mutta jo tähän mennessä säästöä on saatu 1,36 miljoonaa euroa ja enemmänkin. Työn laatu on parantunut, luottamus on kasvanut ja työn tekeminen tehostunut. Ja ennen kaikkea paremmalla yhteistyöllä tuotamme asukkaillemme parempaa palvelua, kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoo.

Tahtotilaa vähäpäästöisyyteen on, mutta siihen tarvitaan yhteistyötä

Ympäristöministeriön ja Äänekosken kaupungin rahoittama Resurssiviisas Äänekoski - Vähäpäästöinen tieliikenne -hankkeen tulokset ovat valmiit. Selvityksen tavoitteena on saada liikenteen päästöjä vähennettyä. Alueen toimijoilla on tahtotila saada liiketoimintansa hiilineutraaliksi ja tankkausinfrastruktuuria tarvitaan lisää. Selvityksessä lisättiin alueen toimijoiden eli yritysten, joilla on raskasta liikennettä, sekä vähäpäästöisten polttoainejakelijoiden vuoropuhelua, sekä selvitettiin kaupungin vaikutusmahdollisuuksia.

Arviointikertomus: Äänekosken kaupungin toiminta ja talous ovat hyvässä kunnossa

Äänekosken kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.6.2024 tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2023. Arviointikertomus osoittaa, että Äänekosken kaupungin toiminta on sujunut hyvin, vaikka kunnissa ja valtakunnallisesti on eletty haastavien olosuhteiden keskellä. Raportti tuo esiin kaupungin onnistumisia, mutta myös joitakin kehitettäviä osa-alueita ja tunnistettuja riskejä. Erityisen positiivista on, että tarkastuslautakunta on kuunnellut myös nuorten arvokkaita näkemyksiä kaupungin yhteiseen päätöksentekoon.

Vuoden 2025 alusta työnantajat saavat palvelua Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueelta - Tervetuloa infotilaisuuteen!

Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille 1.1.2025 alkaen. TE-palveluiden siirtyminen kunnille on merkittävä ja uusi lakisääteinen tehtävä. Tavoitteena on edistää tehokkaasti työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamista! Järjestämme uudistuksesta kaikille avoimet, samansisältöiset infotilaisuudet ti 4.6. ja ke 5.6.2024 klo 10 etäyhteyksin. Myös alueen yrittäjät ovat lämpimästi tervetulleita mukaan!

Karhunlähteen päiväkoti täyttää 50 vuotta

Karhunlähteen päiväkodilla vietettiin viime viikolla päiväkodin viisikymppisiä ja nykyinen rakennus täyttää 40 vuotta. Koko talon väki ja perheet ovat juhlineet monin tavoin. Henkilökunta kokosi jumppasaliin upean näyttelyn, joka on läpileikkaus päiväkodin eri vuosikymmeniltä 70-luvulta tähän päivään. Esillä on eri aikakausilta tuttuja leluja, kirjoja, lehtileikkeitä ja valokuvia sekä muuta päiväkodin esineistöä. Lapset vanhempineen saivat tutustua näyttelyyn jäätelötarjoilun kera.

Äänekoski etenee kohti kestävämpää elämää

Suomen Ympäristökeskus julkaisu vuoden 2022 kasvihuonepäästöt. Tilastojen mukaan Äänekoskella kasvihuonepäästöt ovat laskeneet keskivertoa enemmän. Vuoden 2006 huippuvuodesta päästöt ovat laskeneet maanlaajuisesti 36% ja Hinku-kuntien keskimääräinen päästövähennys oli 40%, kun Äänekosken päästöjen vähennys on jopa 44%. Keski-Suomesta suurimpiin päästövähennyksiin ylsi Jämsä ja jaetulle kakkossijalle Äänekoski pääsi yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa.

Kouluruualle tunnustusta - Äänekoskella lapset syövät ”diplomiruokaa”!

Äänekosken kaikille seitsemälle peruskoululle on myönnetty Kouluruokadiplomit. Äänekoskella on hyvää yhteistyötä ruokapalveluiden, koulujen ja päiväkotien välillä. Tätä yhteistyötä halutaan kehittää edelleen ja on tärkeää, että kaikki aikuiset lasten ja nuorten ympärillä osallistuvat ruokakulttuurin kehittämiseen ja arvostamiseen. Äänekoskella on erittäin laadukas kouluruoka ja diplomi on myös kunnianosoitus pitkäjänteiselle ja arvokkaalle työlle. Ensi viikolla diplomeita juhlitaan jokaisessa peruskoulussa herkkujälkkärillä!

Asukaskyselyn mukaan Äänekoskella ollaan tyytyväisiä kaupungin peruspalveluihin

Äänekosken kaupungin uudistettu asukaskysely toteutettiin nyt toista kertaa. Äänekosken Kiinteistönhoito Oy:n ja kaupungin yhdessä tuottamiin palveluihin oltiin edellisvuotta tyytyväisempiä. Peruspalveluiden järjestämisessä ja jätteiden lajittelumahdollisuuksissa on onnistuttu hyvin. Lisäksi Äänekoskella ollaan tyytyväisiä kattaviin harrastusmahdollisuuksiin. Asukaskyselyllä kaupunki saa arvokkaita kehitysehdotuksia ja suuntaviivoja toimintaansa ja palvelujen kehittämiseen.

Julkinen turvallisuustiedote jaetaan kotitalouksiin Äänekoskella

Äänekosken tehdasalueen toimijoiden ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen julkinen turvallisuustiedote jaetaan kotitalouksiin Äänekosken seudulla 8.5.2024. Kotitalouksiin jaetaan yhteensä lähes 11 000 turvallisuustiedotetta, minkä lisäksi tiedotteita jaetaan Äänekosken kouluihin, kauppoihin, hyvinvointialueen toimipisteisiin, kaupungintalolle sekä kaupungin infopisteisiin, kuten Äänekosken kirjastoille. Turvallisuustiedote sisältää tietopaketin suuronnettomuusvaroista, väestön varoittamisesta, turvallisuustoimenpiteistä sekä toimintaohjeet kansalaisille suuronnettomuustilanteessa.

Muutoksia apuvälinepalveluiden puhelinnumeroihin ja palveluaikoihin

Keski-Suomen hyvinvointialueen apuvälinepalveluiden toiminnan kehittämisen johdosta maanantaina 6.5. pohjoiseen Keski-Suomeen tulee apuvälinepalveluille uusi puhelinnumero, Kyllön ja Palokan terveysasemien apuvälinepalveluiden puhelinnumerot yhdistyvät sekä Keuruun apuvälinepalveluiden palveluajat muuttuvat. Kehitystyön tavoitteena on pala palalta yhdenmukaistaa ja parantaa hyvinvointialueen apuvälinepalveluiden toimintaa, saavutettavuutta ja laatua.